Potilasohjaus vaatii tietoa, taitoa ja asennetta

YAMK- opinnäytetyö: Sairaanhoitajien ohjausvalmiudet ja -edellytykset dialyysiyksikössä

Tuula Turpeinen, Sh, YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja Hyvinvointi
Marjo Salmela, Yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja Hyvinvointi
Riitta Tuominen, TtM, esh, keuhkopoliklinikan osastonhoitaja, Turun yliopistollinen keskussairaala

Opinnäytetyönä tehdyn kehittämisprojektin tarkoituksena oli dialyysihoitajien ohjausvalmiuksien sekä yhtenäisten ohjauskäytänteiden kehittäminen.  Tavoitteena oli laatia hoitajien ohjausvalmiuksien kehittämissuunnitelma sekä yhtenäiset ohjauskäytänteet hemodialyysipotilaiden ohjaukseen.

 

Turpeinen_Tuula Musapäivät 2017jpeg
Klikkaa posteria, niin saat sen isommaksi.

 

Potilasohjaus on merkittävä osa sairaanhoitajan ammatillista osaamista. Potilasohjaus voidaan määritellä aktiiviseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi potilaan ja hoitajan välillä. Toiminta ohjaustilanteessa on sidoksissa sekä potilaan että hoitajan taustatekijöihin. Ohjaus tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. Ohjauksen tavoitteena on potilaan tunteiden, asenteiden ja käyttäytymisen muutosten edistäminen, päätöksenteossa tukeminen, sosiaalisten suhteiden, selviytymiskyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Laadukas potilasohjaus edellyttää hyviä ohjausvalmiuksia. (Kääriäinen 2007.) Potilasohjausvalmiuksilla tarkoitetaan hoitohenkilöstön tietoja, taitoja, asenteita sekä ohjausmenetelmien hallintaa. Sairaanhoitajalla pitäisi olla tietoa potilasohjauksen edellytyksistä. Näillä voidaan tarkoittaa olosuhteita, jossa ohjausta toteutetaan, kuten tilat, aika, materiaali ja välineet. (Lipponen 2014.)

Dialyysiyksikössä on koettu tärkeäksi hemodialyysipotilaiden ohjauksen kehittäminen. Lisäksi yksikön toimintatapoja potilasohjauksessa haluttiin yhtenäistää. Puutteita on tunnistettu ohjauksen toteutuksessa ja käytänteissä. Ohjaustilanteet vaihtelevat yksiköstä ja ohjaajasta riippuen. Yksikön kirjalliset ohjeet ovat vaillinaisia, vanhentuneita ja myös päällekkäisyyttä sisällöllisesti on havaittu.

Dialyysipotilaat kohtaavat sairastuessaan esimerkiksi rajoituksia ruokavaliossa ja nesteiden nauttimisessa. Merkityksellisiä vastoinkäymisiä saattaa tulla myös työkyvyn ylläpidossa, taloudellisissa asioissa sekä sosiaalisissa suhteissa. Hoitotyössä potilasohjaus sekä psyykkinen tukeminen ovat erittäin tärkeitä potilaan elämän laadun parantamiseksi sairauden kroonisuuden ja moninaisuuden vuoksi. (Stravroula ym. 2014.) Pitkäaikaissairaille on tärkeää, että ammattihenkilöt korostavat sairauden kanssa pärjäämistä arjessa sekä rohkaisevat tulevaisuuden suhteen (Eloranta 2014). Laadukkaassa hoitotyössä korostuu dialyysihoitajan vuorovaikutustaidot, joiden lisäksi tarvitaan myös teknologista osaamista (Bennet 2011).

Tutkimuksellinen osuus ja johtopäätökset

Tutkimuksellisen osuuden tavoitteena oli tuottaa tietoa dialyysihoitajien ohjausvalmiuksista ja -edellytyksistä dialyysiyksikössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, jossa oli avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin sähköisenä Webropol-kyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yliopistosairaalan hemodialyysiyksikössä työskentelevät sairaanhoitajat (N=49). Kyselyyn vastasi (n=25) hoitajaa ja vastausprosentti oli 51 %. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Avointen kysymysten vastaukset arvioitiin sisällönanalyysimenetelmää soveltaen.

Sairaanhoitajat arvioivat teoriatietonsa ohjattavista asioista kokonaisuudessaan melko hyviksi. Monikulttuuristen potilaiden ohjaukseen, vertaistukeen ja sosiaalietuuksiin liittyvää koulutusta tarvitaan lisää. Tulos on samansuuntainen aiemman tutkimuksen kanssa, jossa todettiin erikoissairaanhoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla olevan kiitettävät tai hyvät tiedot potilaiden sairauksista, hoitotoimenpiteistä, tutkimuksista ja niiden tuloksista (Lipponen 2014).

Monipuolisten ohjausmenetelmien hallintaa tulisi kehittää. Aiemmat tutkimukset vahvistavat myös tätä käsitystä (Eloranta ym. 2014, Lipponen 2014). Kääriäisen (2007) tutkimuksessa todettiin, että sairaanhoitajat hallitsevat suullisen ohjauksen hyvin ja muissa menetelmissä oli kehittämisen tarvetta.

Dialyysihoitajat hallitsevat ohjausprosessin ja vuorovaikutuksen ohjauksessa pääsääntöisesti hyvin. Resurssit olivat osittain niukat ja myös ympäristö asettaa haasteita laadukkaalle ohjaukselle. Hoitajien asenteet potilasohjausta kohtaan olivat myönteiset. Potilasohjaus koettiin tärkeäksi ja dialyysihoitajat olivat halukkaita kehittymään potilasohjaajina.

Kehittämisprojektin kysely toteutettiin vain yhden yliopistosairaalan dialyysiyksikköön ja vastauksissa oli katoa jonkin verran, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää toteutetaanko potilasohjausta ohjausprosessin mukaisesti sairaanhoitajien arvioimana tai kirjaamisen perusteella.

Pohdinta

Tutkimus tuotti tietoa sairaanhoitajien ohjausvalmiuksista ja -edellytyksistä tutkimukseen osallistuneessa dialyysiyksikössä ammattilaisten itsensä arviomana. Tutkimuksen avulla muodostui käsitys koulutustarpeista. Kyselyn perusteella laadittiin sairaanhoitajille ohjausosaamisen kehittämissuunnitelma. Dialyysihoitajien teoriatiedon ylläpitämiseksi hyvällä tasolla suunniteltiin jatkuvaa koulutusta. Kehittämissuunnitelma sisältää koulutuspäiviä teemoittain eri aiheista. Toteutuksessa hyödynnetään laaja-alaisesti yksikön sisäistä osaamista. Ohjausmateriaali kootaan intranettiin helposti saataville. Lisäksi hoitokertomukseen otettiin käyttöön tarkistuslista ohjattavista asioista sisältäen yksikkökohtaisia toimintaohjeita.

Potilasohjauksen tarkastelu eri näkökulmista antaa hyvän perusteen tarkastella omaa ammatillista osaamista. Ohjausvalmiuksien kehittämisessä voidaan pohtia huomion kiinnittämistä etenkin vuorovaikutukseen ja itse ohjaustilanteeseen. Kokemus yksilöllisestä kohtelusta ja kuulluksi tulemisesta on tärkeää etenkin pitkäaikaisissa potilassuhteissa.

Terveydenhuollossa työskenteleminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Ammattitaito ei ole vain tietoa ja taitoa, vaan kykyä soveltaa osaamistaan. Tiedon hankkimista ja yksilöiden oppimista voidaan tukea, ohjata ja luoda oppimiselle oikeat olosuhteet. Osaaminen syntyy oppimalla. Jokainen yksilö oppii eri tavalla, mutta olennaista on kuitenkin motivaatio. (Otala 2008.) Potilasohjauksen osaamisen vahvistaminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Laadukkaan potilasohjauksen kehittämisessä jokainen hoitaja on vastuussa omasta oppimisestaan ja hyvällä johtamisella voidaan tukea jatkuvaa oppimista kannustava ilmapiiri.

Linkki opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229543

Lähteet

Bennet, P. 2011. Technological intimacy in hemodialysis nursing. Nursing Inquiry. 18 (3), 247-252.
Eloranta, S.; Gröndahl, W.; Engbolm, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen toteutuminen dialyysihoidossa olevien potilaiden arvioimana. Tutkiva Hoitotyö. 12 (4), 4-11.
Kääriäinen, M. 2007. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Väitöskirja.
Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Oulun yliopisto. Oulun yliopiston tutkijakoulu. Väitöskirja.
Otala, L-M. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki. WSOY.
Stavroula, K.; Gerogianni, Fotoula, P & Babatsikou. 2014. Psychological Aspects in Chronic Renal Failure. Health Science Journal. 8 (2), 205-211.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s